torstai 15. elokuuta 2013

Hautausmaa

Kirkon takana on hautausmaa. Perimätiedon mukaan spitaalisia olisi haudatte toiselle hautausmaalle, mutta vielä arkeologit eivät ole löytäneet ihmisten luita muualta kuin kirkon takana olevasta hautausmaasta. Periaatteessa hyvinkin vanhoista luista voi päätellä, onko vainaja sairastanut lepraa, sillä sairaus aiheuttaa epämuodostumia luihin.

Oikealla puolella potilaiden hautoja. Edessä vas. lasten hautoja. Puskien takana vasemmalla puolella henkilökunnan ja saarelaisten hautoja. Lasten hautojen vieressä on myös ollut muita ristejä, mutta ne ovat menneet rikki, ja niitä säilytetään nyt sakastissa.
Kirkon suunnasta katsottaessa, hautausmaan oikealla puolella on potilaiden haudat. Lähinnä tällä puolella on valkoisia puuristejä. Hautakivet ja valurautaiset ristit olivat niin kalliita, että harva potilas sellaisen sai. Muutama poikkeus kuitenkin on, esimerkiksi pappi Karl Isak Nordlundin hauta merkitty valurautaisella ristillä. Kun puiset ristit ovat lahonneet, on katsottu että paikka on vapaa seuraavalle, eikä ristejä ole uusittu. Nykyään tutkimuslaitoksen huoltohenkilökunta voi tarpeen tullen kopioida ja tehdä uusia ristejä. Koska sairaala toimi viimeiset 70 vuotta naisten mielisairaalana, puisissa risteissä on vain naisten nimiä. Miespotilaiden puuristejä ei ole säilynyt.

Muutama risteistä on ortodoksisia. Mielisairaala oli valtion sairaala, ja potilaita tuotiin sinne koko Suomesta, ja osittain myös Venäjältä. Vaikka kirkko onkin luterilainen, se toimi kaikkien potilaiden kirkkona.

Holländereiden hautoja. Tak. vas. Karl Isak Nordlundin hauta.
Hautaumaan vasemmalla puolella on sairaalan henkilökunnan ja saarelaisten hautoja. Osa niistä on melko uusia. Rinteessä on rivissä useampi iso hautakivi ja -risti Holländereiden suvun jäsenille. Holländerit (myöhemmin Hallantie), toimivat monissa sairaalan korkeammissa viroissa, ja olivat erittäin arvostettuja. Monien lausuntojen mukaan sairaalaan tuli parempi järjestys ja ilmapiiri kun Holländerit tulivat 1800-luvun puolessa välissä. Suvun jäseniä työskenteli sairaalassa vielä 1900-luvullakin. 


Lisa Svanfeldt-Winter

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti